Tuplalaatan korjaus

Meidän talossa on laajennuksen perustuksena pahamaineinen tuplalaatta, riskirakenne, paljon käytetty betonilaattarakenne taloissa -60 luvun lopulta aina -80 luvulle asti. Kaikista talomme ongelmakohdista tämä kyseinen riskirakenne ei ollut aiheuttanut mitään ongelmia, tai vaurioita... Miksi siis korjata jotain, mikä ei ole rikki?

Valupäivä.

Paskempi juttu..

Tämän vuoden keväällä astui voimaan uusi jätevesilainsäädäntö. Tästähän on jo vuosikausia ollut erilaisia versioita, mutta tämä uusi versio toi mukanaan hieman lievennyksiä aiempaan verrattuna.

Jätevesien käsittelyn tehostaminen, eli vanhoista likakaivoista luopuminen määräaikaan 31.10.2019 mennessä, koskee kiinteistöjä jotka sijaitsevat pohjavesialueella, tai enintään 100 metrin päässä vesistöstä. Muilla alueilla remontin ajankohdan voi valita itse... Paitsi, jos tekee esimerkiksi ison remontin, tai muita rakennusluvan varaisia muutoksia. Silloin rakennuslupahakemukseen pitää liittää jätevesisuunnitelma.

Oma tupa, oma lupa? Vanhan talon remontointi ja sääntöviidakko

Rakennuslupa remontointiin..?

 Rakennuslupa tarvitaan, jos remontti on laaja. Aina sitä ei remontin alussa tule ensimmäisenä mieleen selvittää lupa-asioita. Lupa tarvitaan, jos esimerkiksi kosketaan kantaviin rakenteisiin, lisätään ovia, tai ikunoita, tai vaihdetaan tilojen käyttötarkoitusta alkuperäisestä.

Rintamamiestaloa remontoidessa esimerkiksi eristeiden poistainen, lisääminen, tai seinärakenteen muuttaminen alkuperäisestä vaatii yleensä rakennusluvan. Meillä poistettiin kaikki vanhat eristeet, sekä piikattiin betonilattiaa, nostettiin rossilattia ylös, lisättiin vessaan ikkuna, muutettiin sisäsauna kodinhoitohuoneeksi ja paljon muuta. Rakennuslupa siis vaadittiin jo monestakin syystä.